Historiaa: Valkon VPK:n vuodet 1924 -2024
Valkon VPK:n perustaminen ja toiminta ovat liittyneet Valkon taajaman lisäksi erityisesti Loviisan Sataman ja alueen teollisuuden kehitykseen.
VPK:n perustamisen aikoihin 1900-luvun alussa itsenäistyvän Suomen teollisuus rakensi kapearaiteisen rautatieyhteyden Lahden Vesijärven rannalta silloin vielä Pernajaan kuuluneeseen Valkon satamaan, jonne tuotiin suuria määriä puutavaraa, jota varastoitiin viidessä lautatarhassa Valkon sataman alueilla. Lautatapulit olivat erityisen paloherkkiä, ja eri puolilla Suomea oli tapahtunut suuria lautatarhapaloja.
Sen vuoksi Loviisan kaupunki, Loviisa-Vesijärvi Rautatie, Lahden saha, John Parviainen, Vuolenkosken saha ja Frans Kivistö –nimiset yhtiöt olivat jo vuonna 1920 perustaneet Valkom Brandskyd-nimisen rahaston, joka hankki palokalustoa lautatarhojen turvaksi.
Valkon VPK:n ensimmäinen paloasema sijaitsi Valkon satamassa, Lahden suunnasta tulleen rautatien ja puutavaran kuivattamisen ja varastoimisen kannalta keskeisellä paikalla, jossa arvolasteja lastattiin vientiin.
VVPK:n aseman ensimmäiset 2 moottoriruiskua oli sijoitettu resiinoihin, joilla operoitiin aluksi junaradan raiteita pitkin Haravankylään ja Pernajan naapurikuntaan Loviisaan saakka.
Vuonna 1924 joukko valkolaisia ryhtyi perustamaan vapaaehtoista palokuntaa, ja kutsui koolle perustavan kokouksen Valkon Työväentalolle.
Paikalle saapui 35 perustajajäsentä, ja myöhemmin mukaan ilmoittautui miehiä niin, että miehistön vahvuus oli peräti 70 miestä kolmessa komppaniassa.
Toiminta pyörähti hyvin käyntiin ja vuonna 1927 sataman yhtiöt luovuttivat kaiken satamassa sijainneen paloaseman ja sen kaluston VPK:n käyttöön. VPK:n käytössä oli myös neljä hinaajaa, jolla tehtiin kesäretkiä saaristoon.
Suomen sodat koettelivat VPK:n toimintaa pahoin, kun suurin osa palokuntalaisia oli rintamalla, ja toimintaa pyörittivät muutamat vanhemmat miehet.
Valkoon pudotettiin sataman takia noin 200 pommia, joista suurin osa ei osunut kohteisiin, ja vain muutamia taloja tuhoutui pommituksissa. Tulipaloja syttyi sodan seurauksena yllättävän vähän, vain kaksi. Sotakorvausteollisuusaikana niitä oli paljon enemmän.
Rintamilla kaatui viisi VPK:laista, joista yksi oli nykyisen palokuntalaisen Jere Heinävaaran isovaari Albin Lönnström. Suvun palokuntaperinne jatkuu Valkon VPK:ssa.
Sotaa seurannut sotakorvausteollisuuden työt kasvattivat merkittävästi Valkon taajamaan ja sen teollisuutta. Tulipaloja oli runsaasti, mikä piti myös VPK:n aktiivisena.
1950-luvulla sattui harvinainen tapaus, kun VPK:n paloasemaan iski salama, ja asema kalustoineen tuhoutui palossa täysin.
Onneksi paloaseman vakuutusarvo oli korotettu kuukautta aiemmin täysimääräiseksi, ja vakuutuskorvauksilla pystyttiin hankkimaan uusi paloauto kalustoineen. Sen jälkeen VPK oli aikalaiskirjoitusten mukaan iskuvalmiimpi kuin koskaan ennen aiemmin.
Hälytysajoneuvot
Vakuutuskorvauksilla hankittu Uusi paloauto Ford F-600, lempinimeltään Kosla, oli siihen aikaan seutukunnan modernimpia ja tehokkaimpia V8-moottorilla varustettuja paloautoja, joka palveli pitkään koko Loviisan seutua, mutta vuosikymmenten saatossa siitäkin jouduttiin luopumaan.
Rinnalle oli hankittu Volkswagen miehistönkuljetusauto L37, ja muutamien vuosien ajan Valkon VPK:sta hälytettiin lähinnä miehiä ja pumppukalustoa seutukunnan tulipaloihin.
Ensimmäinen täysin oma sammutusauto hankittiin 1980-luvun lopulla. Se rahoitettiin pääosin omalla rahoituksella ja Palosuojelurahaston 50 % avustuksella.
Vuonna 2016 tapahtui merkittävä muutos VPK:n paloautorintamalla, kun Itä-Uudenmaan pelastuslaitos luovutti Valkon VPK:n käyttöön upouuden ja hyvin varustellun kombiyksikön eli säiliöpaloauton.
Valkon VPK on erikoistunut meritoimintaan. Ensimmäinen vene oli Loviisan voimalaitokselta käytettynä lahjoituksena saatu merentutkimusalus Emma, jonka nimi kääntyi nopeasti Ammeeksi. Sen jälkeen käytössä oli pitkään Busterin vesijetti.
Ensimmäinen merkittävä oma alushankinta oli vuonna 2005 käyttöönotettu nykyinen monitoimialus IU348, joka sai nimekseen ”Sven” – kunniapalopäällikkö Sven Timperin mukaan.
Sekin alus rahoitettiin Valkon VPK:n omarahoituksen ja Öljyntorjuntarahaston avustuksen turvin.
Aluksen navigointijärjestelmät modernisoitiin hiljattain amerikkalaisen Googlen myöntämän 20 694 euron lahjoituksen turvin.
Nuorisotyö
Valkon VPK:n historian kannattavin ja merkittävin panostus on ollut panostus nuoriso-toimintaan. VPK:n poikaosasto perustettiin vuonna 1954, ja Valkon VPK muutti sen Suomessa ensimmäisinä nuoriso-osastoksi, kun myös tytöt hyväksyttiin mukaan.
Vuonna 1976 Valkon VPK:n silloiset nuoret, nykyiset kuusikymppiset, voittivat ensimmäisen Suomen mestaruutensa palokuntien tietokilpailuissa Hämeenlinnassa. Sen jälkeen SM-voittoja on tullut kymmenkunta.
1980-luvun alussa nuoria oli mukana yhteensä peräti 118, ja VPK:n nuoriso-osasto oli Suomen palokuntien suurin ja aktiivisin vuosina 1976-1981. Käytännössä lähes jokainen alle 18-vuotias valkolainen nuori oli tuolloin mukana VPK:n toiminnassa.
Myös sen jälkeen nuoriso-toiminta on jatkunut aktiivisena aina näihin päiviin saakka. Useimmat nykyisistä jäsenistä ovat VPK:n silloisten nuoriso-osastojen kasvatteja.
VPK:n nuorisotoiminnan tähänastinen huippuhetki oli palokuntapoikien CTIF:n kansainvälisen taitokilpailun Suomen esikarsintojen voitto vuonna 1980 Turun Kupittaalla sekä pääsy edustamaan Suomea CTIF:n Euroopanmestaruus-kilpailuissa Saksan Böblingenissä. VVPK:n silloisen EM-joukkueen edustaja Marko Metsävainio toimii nykyisin CTIF:n nuorisokilpailun kansainvälisessä tuomaristossa.
Valkon VPK tarjosi maajoukkueeseen myös tyttöjä, mutta säännöt eivät sitä sallineet, mutta Valkon tytöt Sari ja Päivi olivat ainoat tytöt, jotka esiintyivät kisojen avajaisissa ”Finnland”- kylttiä ja Suomen lippua kantaen.
Nuorisotoiminta on jatkunut edelleen aktiivisena ja VPK:n nuoriso-osastoon kuuluu yli 20 aktiivista nuorta. Uutena asiana on ollut 360°-virtuaalilasien käyttö jäsenten koulutuksessa.
Sukellusyksikkö
Toinen merkittävä virstanpylväs oli sukellusyksikön perustaminen VPK:n hälytysosaston osaksi 1990-luvun lopulla. Loviisan seudulla ei tuohon aikaan ollut ammattipalokunnan pelastussukeltajia, joten toiminnalle oli selkeä tilaus.
Valkon VPK:n sukellusyksikön perustaminen sai ratkaisevan sysäyksen, kun kymmenkunta VVPK:n sammutusmiestä oli harjoituksessa Loviisan palolaitoksella. Kesken harjoituksen ambulanssien radiopuhelimista kuului tieto, että Loviisan sisäsaaristossa oli alle kouluikäinen lapsi vajonnut jäihin, ja paikalle oli hälytetty ambulanssi ja poliisi, joka valmistautui naaraamaan hukuksissa ollutta lasta. Useat VVPK:n sukellusta harrastavat jäsenet totesivat, että avantoon vajonneen ihmisen löytäminen ja nostaminen onnistuu nopeammin, varmimmin ja inhimillsemmin sukeltamalla kuin naaraamalla. VVPK:n ryhmä lähti hälytysajona avuksi, mutta pian tuli tieto, että poliisin naara oli löytänyt lapsen, joka todettiin myöhemmin menehtyneeksi.
Tapauksen jälkeen VVPK:ssa päätettiin ryhtyä tarjoamaan pelastussukelluspalveluita Loviisan kaupungin pelastuslaitokselle sekä yhteistoiminta-alueelle.
Sopimuspalokuntien vesisukellustoiminnalle ei tuolloin ollut Suomessa valmista koulutusjärjestelmää eikä pätevöittämisohjeita, joten sellainen jouduttiin luomaan yhdessä VVPK:n ja Uudenmaan työsuojelupiirin kanssa, jonka jälkeen Loviisan palopäällikkö Bengt Hansson suostui liittämään VPK:n sukeltajat hälytysohjeisiin. Yksi VPK:n sukeltajista, Jarmo Metsävainio, suoritti Valtion palo-opistossa pelastussukeltajan ammattitutkinnon.
Vesisukellustoiminnan aloittaminen toi VPK:hon runsaasti myös uusia jäseniä, ja sukeltajien tekemän urakat mahdollistivat riittävät kalustohankinnat sukellusryhmälle. Nykyisin alueen vesipelastustoiminta on Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen vastuulla.
Myöhemmin 2000-luvulla VPK:n yhteyteen perustettiin myös naisosasto, joka vuonna 2023 muutettiin tukiosastoksi, jonka yhtenä tehtävänä on edistää VPK:n varautumista poikkeus-, kriisi- ja sotaoloihin.
Siihen liittyen VPK on järjestänyt myös ulkopuolisille monenlaista turvallisuusalan koulutusta tulityö- ja alkusammutus kursseista aina kotitalouksien varautumiskoulutukseen.
Palveluiden myynti, urakointi ja Loviisan voimalaitos
Nuorisotoiminnan ohella yksi VVPK:n merkittävä virstanpylväs oli päätös ryhtyä kehittämään ja myymään palveluita erilaisia yritysten tapaan.
VVPK ryhtyi myymään mm. palovartiointi-, tulityökoulutus-, alkusammutuskoulutus-, vesistörakentamisen-, sukellustarkastusten-, järjestyksenvalvoja-, vedenajo- ja venekuljetuspalveluja eri yhteisöille.
Ylivoimaisesti suurin asiakas on ollut ja on edelleen Loviisan ydinvoimalaitos.
1990-luvun puolivälissä elettiin silloista lamaa, jota ennen parisenkymmentä Valkon VPK:n nuorta jäsentä oli suorittanut sammutusmieskurssin. Monet olivat jääneet työttömiksi.
Samaan aikaan Loviisan voimalaitoksen turvallisuusvastaavat Olli Vanhanen ja Peter Tuominen olivat panneet merkille, että VPK:ssa oli runsaasti sammutuskoulutettuja nuoria miehiä. Voimalaitos pyysi Valkon VPK:lta tarjouksen ydinvoimalaitoksen palovartioinnista, jonka he siihen asti olivat ostaneet Suomen Teollisuuden Vartioinnilta. Nykyisin Securitas.
VPK voitti tarjouskilpailun ja sai useaksi vuodeksi hoidettavaksi ydinvoimalan palovartioinnin, joka vuorotyönä tehtynä työllisti parhaimmillaan lähes 20 vpk-laista. Palovartioille maksettiin normaalia tuntipalkkaa ja TES:n mukaisia lisiä, mutta liiketoiminnan katteet jäivät lyhentämättömänä VPK:lle, koska ”johtoporras” hoiti tehtävänsä talkoohenkeen ilmaiseksi.
Nykyisin kaksi vpk-laista työskentelee edelleen ydinvoimalan palokunnassa sekä useat Valkon VPK:n jäsenet työskentelevät ydinvoimalaitoksen muissa tehtävissä.
Ydinvoimalan turvallisuuden kannalta on iso etu, että myös muutamat muut VPK:n hälytysjäsenet työskentelevät ydinvoimalaitoksessa ja tuntevat sen tilat sekä toimintatavat.
Palovartioinnin lisäksi VPK sai ydinvoimalaitokselta useita muitakin urakoita, kuten merenalaisen makeavesiputkistojen korjauksia sekä erilaisia korjaus- ja tarkastustehtäviä.
Yhteistyö jatkuu edelleen, ja Fortum on yksi suurimmista VPK:n palvelutarjonnan asiakkaista.
Yhteistyötä tehtiin erityisen paljon myös Reino Henrikssonin omistaman sukellusyrityksen kanssa. Milloin Reinon aliurakoitsijana, milloin pääurakoitsijana lähinnä laivojen havereissa ja muissa sukellusurakoissa.
Aktiivinen yritystoiminta ja varainkeruu VPK:n nimissä on mahdollistanut ajoneuvo- ja venehankinnat palokunnalle sekä toiminnan kehittämisen, johon aiemmin Loviisan kaupungin ja nykyisin Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen maksamat vuosiavustukset eivät yksin olisi riittäneet.
Paloasemat
Yritystoiminnan ansiosta ja toki Palosuojelurahaston sekä kaupungin tukemana Valkon VPK pystyi käynnistämään tähän asti suurimman hankkeensa – uuden paloaseman rakentamisen. Uusi upea asema valmistui vuonna 1996.
VVPK:lla oli osa omarahoitusosuudesta kerättynä, ja silloisen hallituksen jäsenet rohkenivat allekirjoittaa henkilökohtaisen omavelkaisen ja yhteisvastuullisen lainantakauksen 880.000 markan lainalle, mikä oli määrä maksaa takaisin, jos ja kun Palosuojelurahasto myöntää hankkeelle avustuksen, kuten lopulta myönsikin. (Arvelen, että tästä takauksesta ei puhuttu kotona).
Loviisan kaupunki ja Valkon VPK nimesivät hankkeelle suunnittelijan Loviisan silloisen kaupunginarkkitehdin Aulis Tynkkysen, joka suunnitteli aseman VPK:n toiveiden mukaisesti. Paljolti sen ansiosta Valkon VPK toimii nykyisin asianmukaisissa tiloissa sekä tehokkaalla kalustolla.
VVPK:n uusin investointi oli 2025 venesatamaan hankittu työmaaparakki, joka toimii meritoiminta-asemana, mikä lyhentää merkittävästi toimintavalmiusaikoja merelle suuntautuvissa hälytyksissä. .
Oma lukunsa VPK:n toiminnassa on nykyisin erilaiset lisääntyvät yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen liittyvät koulutukset. joissa varaudutaan esimerkiksi poikkeus-, häiriö- ja jopa suoranaisiin sotaoloihin.
Valkon VPK:n uusin erikoistumisalue on VPK:n drone-yksikkö. Se sai vuonna 2024 käyttöön uuden ja tehokkaan lämpökameran, joka tehostaa VPK:n tarjoamien palveluiden laatua.
Valkon VPK on 100 vuodessa muuttunut Valkon teollisuustaajaman tehdaspalokunnan ja vapaapalokunnan yhdistämästä sopimuspalokunnasta Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen yhdeksi kokonaisturvallisuuden tuottajaksi sekä yhteisönsä kriisioloihin varautujaksi.
Arto Henriksson
puheenjohtaja